Perhe- ja perintöoikeus
Hoidamme kaikkia perhe- ja perintöoikeuteen liittyviä asioita.
Lasten huolto ja tapaamisriidat
Olen hoitanut paljon lasten huoltoon ja tapaamisiin liittyviä asioita, joissa on ollut kyse siitä, kumman vanhemman luona lapsi asuu sekä siitä miten huoltajuus- ja tapaamisoikeudet järjestetään. Asiaan liittyy usein myös lapselle maksettava elatusapu. Nykyisin näitä asioita käsitellään pääsääntöisesti tuomioistuinsovittelussa ennen kuin siirrytään varsinaiseen oikeudenkäyntiin. Tässä ns. Follo-sovittelussa on kyse tuomioistuin-avusteisesta menettelystä, jossa tuomarin lisäksi on läsnä sosiaalityöntekijä. Sen tarkoituksena on edesauttaa vanhempia saamaan asia keskenään sovittua. Vaikkei Follo-menettely olekaan varsinaista oikeudenkäyntiä, olen neuvottelukykyisenä avustajana mukana etsimässä yhdessä vanhempien kanssa toteuttamiskelpoisia ja kestäviä ratkaisuvaihtoehtoja. Mikäli Follossa ei päästä sopimukseen jatketaan asian käsittelyä oikeudenkäynti-menettelyssä. Toimintani lähtökohtana näissä on, että pääsemme lapsen edun kannalta parhaimpaan ratkaisuun.
Perunkirjoitukset ja perintöasiat
Perunkirjoitus on lain mukaan toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Meillä on pitkä ja laaja kokemus perunkirjoituksien hoitamisesta. Teemme myös osituksia ja perinnönjakoja sekä toteutamme pesänselvityksen asiakkaan toivomassa laajuudessa. Toimin käräjäoikeuden määräämänä kuolinpesän pesänselvittäjänä ja -jakajana. Laadimme myös testamentteja, avioehtosopimuksia ja edunvalvontavaltakirjoja.
Usein kysyttyä
Perhe- ja perintöoikeus
Kannattaako perukirja tehdä asianajotoimistossa?
Kyllä, useimmiten kannattaa. Perukirjan laatiminen vaatii sukuselvityksen hankkimista, omaisuuden arvottamista ja juridista tarkkuutta — virheet voivat tulla kalliiksi sekä verotuksessa että myöhemmässä perinnönjaossa. Asianajotoimisto hoitaa koko prosessin alusta loppuun: tilaa virkatodistukset, järjestää uskotut miehet ja varmistaa, että perukirja on verottajan vaatimassa muodossa, lisäksi asianajaja osaa antaa muutakin hyödyllistä tietoa asiaan liittyen. Asiakkaalle prosessi on mahdollisimman vaivaton vaikeassakin elämäntilanteessa.
Lue lisää perunkirjoituksesta
Mitä avioero käytännössä tarkoittaa omaisuuden kannalta?
Avioerossa puolisoiden omaisuus jaetaan osituksessa. Lähtökohtana on, että kummallakin puolisolla on oikeus puoleen yhteenlasketusta avio-omaisuudesta. Avioehtosopimuksella tästä voidaan poiketa — esimerkiksi määrätä, että kumpikin pitää oman omaisuutensa. Jos avioehtoa ei ole, ositus voi yllättää erityisesti silloin, kun puolisoiden varallisuustilanne on hyvin erilainen.
Milloin avioehtosopimus kannattaa tehdä?
Avioehtosopimus kannattaa harkita aina kun puolisoilla on merkittävää omaisuutta ennen avioliittoa, yritysvarallisuutta tai perittyjä varoja joiden halutaan pysyvän omassa suvussa. Sopimus voidaan tehdä ennen avioliittoa tai sen aikana, ja se on rekisteröitävä digi- ja väestötietoviraston ylläpitämään avioliittorekisteriin tullakseen päteväksi.
Miten lasten huoltajuus ratkaistaan avioerossa?
Ensisijainen tavoite on aina vanhempien välinen sopimus lapsen edun mukaisesti. Jos sopuun ei päästä, asia käsitellään ensin tuomioistuinsovittelussa eli ns. Follo-menettelyssä, jossa tuomarin lisäksi on läsnä sosiaalityöntekijä. Vasta jos sovittelussa ei päästä ratkaisuun, asia etenee varsinaiseen oikeudenkäyntiin. Asianajaja on mukana kaikissa vaiheissa varmistamassa, että asiakkaan ja lapsen etu tulee huomioiduksi.
Tarvitseeko edunvalvontavaltakirja rekisteröidä?
Kyllä. Edunvalvontavaltakirja tulee rekisteröidä digi- ja väestötietoviraston holhousasioiden rekisteriin ennen kuin se voidaan ottaa käyttöön. Rekisteröinti tapahtuu silloin, kun valtakirjan antaja ei enää kykene hoitamaan asioitaan itse. Asianajotoimisto hoitaa rekisteröintiprosessin ja varmistaa, että valtakirja on laadittu oikeassa muodossa.
Voiko perinnöstä luopua ja miksi se voi olla järkevää?
Kyllä voi. Perinnöstä luopuminen on usein verotuksellisesti järkevää silloin, kun perillinen haluaa siirtää perintönsä suoraan omille lapsilleen. Tällöin perintövero maksetaan vain kertaalleen, eikä omaisuus verotetaan kahteen kertaan saman sukupolven sisällä. Luopuminen on tehtävä kirjallisesti ennen kuin perinnöstä on ryhdytty mihinkään toimiin — asianajaja arvioi kannattaako luopuminen juuri sinun tilanteessasi.
Voiko testamentin tehdä suullisesti?
Pääsääntöisesti ei. Testamentti on lähtökohtaisesti aina tehtävä kirjallisena, ja siinä tulee olla tekijän omakätinen allekirjoitus sekä kaksi esteetöntä todistajaa samanaikaisesti paikalla. Poikkeuksena on hätätilatestamentti, joka voidaan tehdä suullisesti kahden todistajan läsnäollessa silloin, kun testamentin tekijä on estynyt laatimasta kirjallista testamenttia esimerkiksi vakavan sairauden tai hengenvaaran vuoksi. Hätätilatestamentti raukeaa kuitenkin kolmen kuukauden kuluessa, jos tekijällä on ollut mahdollisuus tehdä varsinainen testamentti. Siksi kirjallinen testamentti asianajajan avustuksella on aina varmin vaihtoehto.
Lue tarkemmin testamentin laatimisesta
Käräjäoikeuden määräämä pesänselvittäjä ja pesänjakaja
Toimimme käräjäoikeuden määräämänä pesänselvittäjänä ja pesänjakajana osituksissa ja perinnönjakoasioissa.