Rikoksesta epäilty keskustelee asianajajan kanssa oikeudellisessa tilanteessa

Epäiltynä rikoksesta – Mitä oikeuksia sinulla on ja mitä ei kannata tehdä?

Puhelimessa lyhyt kysymys, kutsu kuulemiseen tai suora kiinniotto. Rikosepäily voi tulla eteen täysin yllättäen. Monelle ensireaktio on vastata kaikkiin kysymyksiin oma-aloitteisesti ja selitellä asiaa mahdollisimman paljon, mutta se on usein virhe.

Tässä artikkelissa kerromme selkeästi, mitä oikeuksia rikoksesta epäiltynä olevalla on, miten puolustajan voi saada valtion kustantamana ja mitä esitutkintavaiheessa kannattaa ja mitä ei kannata tehdä.

Mitä tarkoittaa olla epäiltynä rikoksesta?

Rikoksesta epäiltynä oleminen tarkoittaa, että viranomaisilla on syy epäillä henkilön syyllistyneen rikokseen. Tilanne voi tulla eteen esimerkiksi poliisin yhteydenoton, kuulustelukutsun tai kiinnioton yhteydessä.

On tärkeää ymmärtää, että epäily ei ole sama asia kuin syyllisyys. Laki turvaa epäillylle useita oikeuksia, joiden tarkoituksena on varmistaa oikeudenmukainen kohtelu koko prosessin ajan.

Sinulla on oikeus avustajaan heti alusta alkaen

Yksi tärkeimmistä oikeuksista rikoksesta epäiltynä on oikeus oikeudelliseen avustajaan. Tämä oikeus alkaa jo esitutkintavaiheessa, eli ennen kuin syytettä on nostettu.

Voit pyytää asianajajan mukaan jo ennen ensimmäistä kuulustelua. Monissa tapauksissa tuomioistuin voi määrätä epäillylle puolustajan, jonka kulut maksetaan valtion varoista. Käytännössä avustaja voidaan saada mukaan nopeasti, jopa ensimmäiseen kuulusteluun.

Jos syyttäjä myöhemmin päättää jättää syytteen nostamatta, valtio korvaa puolustajan kulut kokonaisuudessaan. Epäilty ei siis joudu maksamaan itse mitään, vaikka asia olisi edennyt pitkälle esitutkinnassa.

Muut keskeiset oikeutesi rikoksesta epäiltynä

Rikoksesta epäillyllä on useita tärkeitä oikeuksia, joista keskeisimmät ovat:

  • Oikeus tietää, mistä rikoksesta sinua epäillään
  • Oikeus käyttää avustajaa koko prosessin ajan
  • Oikeus nähdä esitutkintapöytäkirja
  • Oikeus olla myötävaikuttamatta oman syyllisyytensä selvittämiseen (Itsekriminointisuoja)
  • Oikeus olla vaiti kuulustelussa
  • Oikeus tulkkaukseen, jos et ymmärrä käytettyä kieltä (Suomi, Ruotsi, Saame)

Nämä oikeudet ovat olemassa sitä varten, että epäilty ei joutuisi epäedulliseen asemaan tietämättömyyden tai paineen vuoksi.

Rikoksesta epäillyn kuulustelu – Mitä ei kannata tehdä?

Poliisikuulustelussa epäillyllä on oikeus olla vaiti. Tämä ei tarkoita syyllisyyttä, vaan kyse on lakiin perustuvasta oikeudesta, jota kannattaa usein käyttää – ainakin siihen asti, kunnes olet keskustellut asianajajan kanssa.

Yleisimmät virheet, joita epäillyt tekevät, ovat:

  • Selittelevät ja kertovat liikaa ilman avustajaa
  • Vastaavat kysymyksiin, jotka vaikuttavat “vain muodollisuuksilta”
  • Arvailevat tai täydentävät kertomustaan epävarmoilla tiedoilla
  • Uskovat, että avoimuus parantaa tilannetta automaattisesti
  • Keskustelevat asiasta muiden kanssa tai kommentoivat sitä julkisesti

On hyvä muistaa, että kuulustelussa annetut tiedot kirjataan ja niitä voidaan käyttää myöhemmin todisteina. Harkitsemattomat lausunnot voivat vaikeuttaa tilannetta merkittävästi.

Asianajajan läsnäolo ei hidasta prosessia – päinvastoin, se varmistaa, että oikeuksiasi kunnioitetaan ja että vastauksesi eivät vahingossa heikennä asemaasi.

Rikosprosessin vaiheet lyhyesti

Rikosprosessi etenee yleensä useassa vaiheessa, joista jokaisella on oma merkityksensä:

Esitutkinta
Poliisi selvittää, onko rikos tapahtunut ja kuka siitä on vastuussa. Tässä vaiheessa kerätään todisteita ja kuulustellaan epäiltyjä sekä todistajia.

Syyteharkinta
Kun esitutkinta on valmis, asia siirtyy syyttäjälle. Syyttäjä arvioi, onko näyttö riittävä syytteen nostamiseen. Kaikki tapaukset eivät etene oikeuteen asti.

Oikeudenkäynti
Jos syyte nostetaan, asia käsitellään tuomioistuimessa. Oikeudenkäynnissä kuullaan osapuolia, käydään läpi todisteet ja ratkaistaan, onko epäilty syyllinen vai ei.

Tuomio ja mahdollinen muutoksenhaku
Tuomioistuin antaa ratkaisunsa, joka voi olla vapauttava tai langettava. Päätöksestä on yleensä mahdollista valittaa ylempään oikeusasteeseen.

Milloin kannattaa ottaa yhteyttä asianajajaan?

Asianajajaan kannattaa olla yhteydessä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mieluiten heti, kun saat tiedon rikosepäilystä tai kutsun kuulusteluun.

Erityisen tärkeää avustajan käyttö on, jos:

  • Epäily koskee vakavaa rikosta (esim. pahoinpitely, petos tai seksuaalirikos)
  • Asia voi johtaa vankeusrangaistukseen
  • Koet, että tutkinta ei etene puolueettomasti
  • Tapauksessa on useita epäiltyjä

Varhainen oikeudellinen neuvonta voi vaikuttaa merkittävästi siihen, miten asia etenee ja millainen lopputulos siitä muodostuu.

Usein kysyttyä rikoksesta epäillyn oikeuksista

Maksaako puolustaja aina itse?

Ei. Tuomioistuin voi määrätä julkisen puolustajan, jonka palkkion maksaa valtio. Jos syytteitä ei nosteta, kulut korvataan kokonaan.

Voinko kieltäytyä kuulustelusta?

Voit kieltäytyä vastaamasta kysymyksiin, mutta sinulle voidaan asettaa velvollisuus saapua kuulusteluun.

Mitä jos en ole varma, epäilläänkö minua rikoksesta?

Jos sinut kutsutaan kuultavaksi rikoksesta epäiltynä, kyse on virallisesta epäilystä. Tällöin on suositeltavaa ottaa yhteyttä asianajajaan ennen kuulustelua.

Mitä tapahtuu, jos en saavu kuulusteluun?

Poliisi voi velvoittaa sinut saapumaan ja tarvittaessa hakea sinut kuulusteluun. Pelkkä pois jääminen ei yleensä ole hyvä ratkaisu.

Voiko rikosepäily raueta ilman oikeudenkäyntiä?

Kyllä voi. Syyttäjä voi jättää syytteen nostamatta, jos näyttö ei ole riittävä.

Tarvitsetko apua rikosasiassa?

Avustamme asiakkaitamme rikosasioissa niin rikoksesta epäiltyinä kuin rikoksen uhreina – yli 20 vuoden kokemuksella. Asianajotoimisto Kuukka & Tiainen on Keski-Suomen pisimpään toiminut asianajotoimisto, ja palvelemme asiakkaita Jyväskylässä, Keuruulla ja Mikkelissä.

Ota yhteyttä, niin arvioimme tilanteesi ja kerromme, miten voimme auttaa.

Asianajaja Ari Kuukka

📞 0500 673 539
✉️ asianajaja.kuukka@kuukka-tiainen.fi

Apua eri oikeudellisiin tilanteisiin